Koulutusjärjestelmän tulee luoda lapsille ja nuorille eväät selviytyä muuttuvassa maailmassa.

Opettajan työ on tullut entistä monimuotoisemmaksi, hektisemmäksi. Eikä tämän suuntaiselle muutokselle ole näkyvissä loppua. Opettajan tehtäväkenttä on laajentunut ja sirpaloitunut. Opettajan perustehtävä uhkaa hukkua kaikkeen muuhun kuin opettamiseen ja kasvattamiseen. Perustehtävän rinnalle on vuosien saatossa tullut tehtäviä, jotka eivät kuulu opettajan perustehtävään. Tällöin puhutaan tehtävistä, joihin opettajilla ei ole asianmukaista koulutusta eikä tätä kautta ammattitaitoa ja mikä pahinta ei em. tehtävien hoitoon ei ole osoitettu myöskään resursseja.

Opettaja on kaiken aikaa niin yhteiskunnan kuin yksilöiden asettamien haasteiden paineessa.

Kansainvälistyminen lisääntyy, paikallisyhteisöt erilaistuvat ja myös sosiaalinen toimintaympäristö muuttuu koko ajan. Huonoimmassa vaihtoehdossa uhkana on syrjäytymistä yhteiskunnan elämän menosta.

Koulutusjärjestelmän tulee luoda lapsille ja nuorille eväät selviytyä muuttuvissa olosuhteissa.

Väestökehityksessä on tulevina vuosina tapahtumassa merkittäviä muutoksia. Lasten ja nuorten ikäluokat pienenevät ja yli 60 vuotiaiden ikäluokat kasvavat.  Tämä muutos aiheuttaa erilaisia haasteita myös koulutusjärjestelmälle.

Työttömyys on vaihtumassa työvoimapulaksi. Työvoiman saannin vaikeutuminen edellyttää koko nuorisoikäluokan kouluttamista, aikuisväestön ammattitaidon ja osaamisen tason nostamista, aikuiskoulutuksen lisäämistä ja myös maahanmuuttajien kouluttamiseen on panostettava enemmän.

Myös koulutustarjonnan mitoittamiseen on kiinnitettävä tarkemmin huomiota.

Tämä muutos aiheuttaa myös koulutusjärjestelmän resursointiin paineita.

Viime vuosikymmenten aikana tapahtuneesta koulutustason noususta huolimatta peruskoulun päättävistä nuorista edelleen n. 10 % ei jatka välittömästi toisen asteen koulutukseen.

Tuotantorakenteiden muuttuminen on aiheuttanut muutoksia eri ammattien työn sisällöissä.

Osaamisvaatimukset muuttuvat ja kasvavat. Tieto- ja viestintätekniset taidot, kieli- ja viestintätaidot ja sosiaaliset taidot korostuvat eri ammateissa. Myös tämä asettaa koulutuksen käytännön toteutuksesta vastaaville opettajille odotuksia.

Alueellisen keskittymiskehityksen uhkatekijöitä ovat muun muassa syrjäseutujen autioituminen ja toisaalta kasvukeskusten ruuhkautuminen. Tästä seuraa vääjäämättömästi koulutustarjonnan ja työvoiman kohtaamattomuus.

Peruspalvelujen saatavuuden heikentyminen sekä syrjäseuduilla että kasvukeskuksissa on myös uhkana. Ellei löydetä kasvukeskusten ulkopuolisten alueiden välistä työnjakoratkaisuja eikä osata verkostoitua.

Ympäröivä yhteiskunta on muuttunut paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana, puhumattakaan muutoksesta 30 vuoden aikana.

Myöskään mitään merkkejä muutosten loppumisesta ei ole havaittavissa.

Suomalaiset opettajat ovat olleet aina aktiivisesti muutoksessa mukana, ei ajopuuna, vaan aktiivisina toimijoina.

Koululaitoksemme on antanut ja antaa oppilailleen vahvan pohjan jatkaa opintojaan

edelleen ja selviytyä menestyksekkäästi elämässään.

Suomalainen koulutusjärjestelmä on yksi yhteiskuntamme peruspilareita, tukijalkoja.

Tämän järjestelmän toimimisen varmistamiseksi tarvitaan päteviä opettajia. Opettajankoulutuksen tulee pystyä kulkemaan ajan tasalla, mieluummin ennakoimaan yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia.

Suomalainen yleissivistävä opetus on osoittautunut toimivaksi ja tulokselliseksi viime vuosina tehdyissä tutkimuksissa. Muun muassa PISA-tutkimuksissa nuorten lukutaito ja matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen on todettu OECD-maiden kesken tehdyissä vertailuissa erittäin  korkealle tasolle.

PISA-tutkimuksiin on osallistunut15-vuotiaat oppilaat noin 50 OECD-maasta.

Tänään sunnuntaina vietetään Maailman opettajien päivää. Haluankin onnitella opettajia ansiokkaasta työstä.

Martti Turunen

Rehtori

Kuusamon kaupunginhallituksen ja –valtuuston jäsen (kokoomus)